12.2.1942 suomalainen kaukopartio-osasto teki yllätyshyökkäyksen Karjalan rintaman selustavaruskuntaan Petrovski Jamissa. Tätä sissi-iskua on Suomessa ja Venäjällä arvioitu hyvin eri tavoin.
Suomen sotahistoriassa iskua Petrovski Jamiin pidetään jatkosodan kenties onnistuneimpana kaukopartio-operaationa. Päämajan alaisuudessa toimineista kaukopartioryhmistä ja Laguksen jääkäreistä kootun sadan sotilaan ryhmän tehtävänä oli edetä Petrovski Jamin sotilaskylään, tuhota se ja palata Äänisen yli takaisin. Huolellisesti suunniteltu ja tehokkaasti toteutettu sissiretki oli menestys, ja huoltokeskuksen tuhoamisen merkitystä pidetään kiistattomana.
Venäjällä Petrovski Jamin tapahtumat kuvataan lähinnä sotarikoksena. Tutkija Pjotr Repnikov väittää, että suomalaiset sotilaat tuhosivat tarkoituksella myös alueella olleen kenttäsairaalan nro 2212. Tahallinen hyökkäys sotilassairaalaan olisi yksiselitteisesti vuoden 1929 Geneven yleissopimuksen vastainen.
Tässä teoksessa Pjotr Repnikov ja Bair Irincheev käsittelevät Petrovski Jamin tapahtumia sekä venäläisten että suomalaisten lähteiden valossa.
Repnikov on koonnut aineistonsa mm. Venäjän armeijan sotilaslääketieteen arkistosta. Irincheev on puolestaan perehtynyt suomalaisiin arkistolähteisiin ja Suomessa aiheesta kirjoitettuun materiaaliin. Lukija tehköön johtopäätöksensä siitä, mikä on lopullinen totuus.
Ilmestymisaika: | 10/2013 |
Sivumäärä: | n. 350 s. |
Koko: | 148 x 210 mm |
Sidosasu: | sidottu, kuvaliite |
Kirjastoluokka: | 92.73 |
ISBN: | 9789524927963 |
Sähkökirjan ISBN (epub): | 9789524928205 |
Muuta: Kansi Taittopalvelu Yliveto Oy
Isän ja pojan yhteiset kokemukset osasto Marttinan partioretkillä
”Kaikkein pimeimmällä hetkellä toimittajalla on vain yksi tehtävä: dokumentoida kaikki se, mitä on tapahtunut… Ettei historiaa tarvitsisi myöhemmin vääristellä ja kertoa valheita siitä, mitä ihmiset ovat nähneet omin silmin.”
Taidokkaasti kuvitettu tietoteos toisessa maailmansodassa käytetystä aseistuksesta.
Vuonna 1943 Auschwitziin lähetetty Elsa selvisi kuolemanleiristä soittotaitonsa turvin. Viulistina hänellä oli mahdollisuus liittyä leirin naisorkesteriin, jota johti Gustav Mahlerin veljentytär Alma Rosé.
Laajaan arkistomateriaaliin perustuva teos kertoo venäläisistä sotavangeista ja heidän kohtaloistaan suomalaisilla sotavankileireillä.