Suomessa toimi jatkosodan aikana kolme erityissotavankileiriä: kurittomat, politrukit ja upseerit saivat kukin oman sijoituspaikkansa. Kurileiri, virallisesti Sotavankileiri nro 24, perustettiin heinäkuussa 1942 Kerimäen Riitasensuolle karkureiden ja muun ns. huligaaniaineksen järjestykseen saattamiseksi. Seuraavana vuonna leiri muutti Vaasa-Mustasaareen, missä se toimi vuoteen 1944 saakka.
Sotavankileireillä sekä kansainvälisten sotavankisopimusten noudattaminen että vankien inhimillinen kohtelu olivat jatkuva haaste, josta ei aina selvitty kunnialla. Monet vartijat eivät halunneet puhua kokemuksistaan, samoin vaikenivat neuvostosotavangit. Kullakin oli oma syynsä vaikenemiseensa.
Uusi vuosituhat on tuonut päivänvaloon vaiettuja, osin yllättäviä sotaan ja sotavankeuteen liittyviä tietoja. Arvo Myllymäen vuosikausien tutkimustyöhön perustuva teos antaa valaisevan kokonaiskuvan kurileiristä ja sen edeltäjistä.
Ilmestymisaika: | 3/2013 |
Sivumäärä: | n. 300 s. |
Kirjastoluokka: | 92.73 |
Sähkökirjan ISBN (epub): | 9789524927567 |
Muuta: kansi Taittopalvelu Yliveto Oy
Syväsukellus palkka-armeija Wagnerin ja sen johtajan tarinaan aina Jevgeni Prigožinin spekulaatioita herättäneeseen kuolemaan asti.
Vuonna 1943 Auschwitziin lähetetty Elsa selvisi kuolemanleiristä soittotaitonsa turvin. Viulistina hänellä oli mahdollisuus liittyä leirin naisorkesteriin, jota johti Gustav Mahlerin veljentytär Alma Rosé.
Suomen kenttäoikeuksissa käsitellyt asevelisurmat ensimmäistä kertaa kattavasti yksissä kansissa
Uutta tietoa sota-ajan propagandakoneistosta