Isänmaan puolesta - Jääkäriliikkeen ja jääkärien historia Jarkko Kemppi
Ainutlaatuinen historiateos käsittelee jääkäreiden vaiheita 1910-luvulta aina 1980-luvulle saakka.
Vapaaehtoisina Saksaan hakeutuneet suomalaismiehet ottivat suuren henkilökohtaisen riskin lähtiessään Venäjän vallan aikana salaa sotilaskoulutukseen.
Vaativan koulutuksen jälkeen jääkärit palasivat kotimaahansa vuonna 1918. He nousivat puolustusvoimissa merkittävään rooliin, ja osallistuivat mm. Karjalan heimosotiin.
Vuonna 1924 jääkärit syrjäyttivät Venäjällä koulutetut upseerit armeijan johdosta, ja korkeimmat upseerivirat olivat jääkärien hallussa vuosikymmeniä. Jääkärit kehittivät Suomen armeijaa aktiivisesti, ja he olivat keskeisessä asemassa, kun sotakorkeakoulu perustettiin Suomeen vuonna 1924.
Jääkärit vaikuttivat myös monissa organisaatioissa. He johtivat pitkään mm. Upseeriliittoa ja Mannerheim-ristin ritareiden säätiötä. Myös suojeluskunnat olivat käytännössä jääkärien hallinnassa.
Kirjan tiedot
| Ilmestymisaika: | 8/2011 |
| Sivumäärä: | n. 300 s |
| Koko: | 9789523125797 |
| Sidosasu: | nidottu |
| Kirjastoluokka: | 92.68 |
| ISBN: | 9789523125797 |
Muuta: Kansi Kari Puikkonen
Kirjan laji
Muita historiakirjoja
Valkoisten vankinaPekka Railo (Toimittanut Pekka Tuomikoski)Päiväkirja Kokkolan ja Tammisaaren punavankileireiltä 1918
Kun presidentti Koivisto esti Karjalan palauttamisenJukka SeppinenJukka Seppinen selvittää perusteellisesti, mitä Karjala-kysymyksessä tapahtui 1990-luvun alussa.
FästningsstadenSeppo Aalto, Juha-Matti Granqvist & Sofia GustafssonFästningsstaden skildrar Helsingfors utveckling från småstad till hörnsten inom det svenska försvaret. Skildringen inleds i det ödelagda Helsingfors 1721 och avslutas med den slutgiltiga ryska erövringen 1808.
Neuvostoliiton varjossa kasvanut kansaTimo VihavainenSuomalaisten ylisukupolvinen kokemus 1900-luvun alusta aina sen viimeiselle vuosikymmenelle saakka oli elämä Neuvosto-Venäjän varjossa. Professori Timo Vihavaisen veitsenterävä analyysi Suomen lähihistoriasta auttaa hahmottamaan olennaiset kehityslinjat. Samalla se paljastaa itsestäänselvyyksinä pidettyjen suomalaisilmiöiden taustalla olevat kansalliset traumat, turhaumat sekä väärät uskomukset ja totuudet.
