Kelot ovat pohjoisen luonnon norsunluuta, jotka ovat saaneet elää puun pitkän elämänkaaren taimesta keloksi. Suomen suurimmat kelot löytyvät tätä nykyä kansallispuistoista ja vanhoista aarniometsistä. Vielä 50-luvulla kelo kelpasi lähinnä polttopuuksi, mutta nykyään se on materiaalina arvostettua, sillä se antaa talolle ainutlaatuisen tuoksun ja tunnun. Kelomökit ovat suosittuja Lapin matkailukohteissa, mutta keloa käytetään materiaalina mm. Alpeilla ja eurooppalaisissa kylpylöissä. Suomesta ei riitä enää keloa rakentamisen tarpeisiin, vaan ne tuodaan Venäjältä. Kirjassa seurataan kelon matkaa Venäjän aarniometsistä Suomeen ja Eurooppaan.

Kelo on suosittu materiaali myös taiteessa, joista tunnetuimpia ovat mm. Eeva Ryynäsen upeat teokset. Kirjailija Heikki Turusen Kelo-tarina.

Englannin- ja saksankieliset tiivistelmät kirjan lopussa.

LOPPUUNMYYTY