Kuka koputtaa ovellesi? Kuolansuomalaisten kohtalo Stalinin vainoissaAgnessa Haikara
Väkevä historiateos kuolansuomalaisten traagisesta kohtalosta 1930–45. Moni suomalainen saa nyt ensi kertaa tarkan tiedon sukulaistensa kohtalosta.
Öinen koputus ovella merkitsi elämän tuhoutumista tavalla tai toisella. Kuolan siirtolaisista ja heidän osastaan historiassa vaiettiin niin Venäjällä kuin Suomessakin.
Ensimmäiset suomalaiset uudisasukkaat muuttivat Kuolan niemimaan rannikolle jo 1800-luvulla etsiessään parempaa elämää. Myös vuoden 1918 sisällissodan jälkeen Suomesta muutti väkeä Venäjälle.
Kuolansuomalaisten elämä muuttui painajaiseksi, kun siirtolaisista tuli 1930-luvun lopulla Venäjän vallanpitäjien vainon kohde. Tuhansia ihmisiä karkotettiin asuinpaikoiltaan, tuhansia lähetettiin Stalinin poliittisissa vainoissa leireihin sekä teloitettiin ampumalla.
Teos sisältää Haikaran valtavan työn tuloksena keräämät 210 kuolansuomalaisen henkilötiedot teloituspäiviä myöten. Kirjassa esiintyvistä henkilöistä kymmenen on Agnessa Haikaran sukulaisia. Hänen isoäitinsä oli Kuolan tapahtumien silminnäkijä. Isoäidin kertomusten ja muiden aikalaisten muistelmien lisäksi käytössä on ollut laaja dokumenttiaineisto eri arkistoista Suomesta, Norjasta ja Venäjältä.
Teoksessa on Erkki Tuomiojan saatesanat ja kirjan kuvitus on aiemmin julkaisematonta.
Kirjan tiedot
| Ilmestymisaika: | 8/2023, viikolla 31 |
| Sivumäärä: | n. 300 |
| Koko: | 151 x 225 mm |
| Sidosasu: | Sidottu, kuvaliite |
| Kirjastoluokka: | 97.1 |
| Kovakantisen ISBN: | 9789523757646 |
| Sähkökirjan ISBN (epub): | 9789523757653 |
Muuta: Kansi: Tilla Larkiala/Taittopalvelu Yliveto Oy
Kirjan laji
Muita historiakirjoja
Kadonneen Brewsterin metsästysMarja Lampi – Vladimir PrytkovVärikäs pala ilmailuhistoriaa, seikkailukertomus ja dokumentti.
Suomalaisten heimosotaretket 1918-1922Atso HaapanenLaajaan arkistomateriaaliin perustuva teos sotaretkistä, joiden tarkoitus oli suomensukuisten heimojen asuinalueiden irrottaminen Neuvosto-Venäjästä.
Parakki 10 Hans-Joachim LangKeskitysleirillä lääkäritkin olivat kuoleman palvelijoita
Churchillin kolmas maailmansotaJonathan WalkerKun pääministeri Winston Churchill 8.4.1945 ilmoitti radiopuheessaan Saksaa vastaan käydyn sodan viimein loppuneen, hänellä oli mielessään jo suunnitelma, joka toteutuessaan olisi merkinnyt uuden sodan aloittamista.
Kun mitalitoivot ampuivat toisiaanJari KupilaVuoden 1918 sisällissodassa urheilijoilla oli merkittävä osa. Se johti urheiluliikkeen kahtiajakoon ja teki sotakokemuksesta pysyvän trauman.
