Epäpyhä liitto Saksan ja Neuvostoliiton yhteistyö 1922–1941Ari Rautala ja Antero Uitto

Kattava historiateos maailmansotien välisestä ajanjaksosta, jolloin Saksa ja Neuvostoliitto löysivät toisistaan liittolaisen valtapyrkimyksilleen.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitosta ja Saksasta tuli muun maailman silmissä hylkiövaltioita. Aikaisemmista vihollisuuksistaan ja perinpohjaisista ideologisista eroavaisuuksistaan huolimatta Saksa ja Neuvostoliitto tekivät hämmästyttävän paljon poliittista, taloudellista ja sotilaallista yhteistyötä 1920-luvun alusta lähtien.
Vuonna 1922 Saksan ja Neuvostoliiton solmima Rapallon sopimus antoi Saksalle mahdollisuuden Versaillesin rauhansopimuksen vastaisesti kehittää asejärjestelmiään Neuvostoliiton alueella. Neuvostoliitto taas tarvitsi kipeästi uutta teknologiaa. Tämä johti sotilaalliseen yhteistyöhön, joka hyödytti molempia osapuolia.
Vuonna 1939 Saksa ja Neuvostoliitto allekirjoittivat keskinäisen hyökkäämättömyyssopimuksen. Molotovin-Ribbentropin-sopimuksen salaisessa pöytäkirjassa maat jakoivat Itä-Euroopan etupiireihin, joita ne ryhtyivät uudistetuin sotakoneistoineen valtaamaan. Neuvostoliiton etupiiriin määriteltiin myös Suomi.
Yhteiset sopimukset menettivät merkityksensä, kun Hitler kesäkuussa 1941 käynnisti operaatio Barbarossan ja hyökkäsi Neuvostoliittoon.

Kirjan tiedot

Ilmestymisaika: 10/2023, viikolla 41
Sivumäärä: n. 400 s.
Koko: 151 x 225 mm
Kirjastoluokka: 90.3
Kovakantisen ISBN: 9789523759145
Sähkökirjan ISBN (epub): 9789523759152
Äänikirjan ISBN: 9789523759169

Muuta: Kansi: Tilla Larkiala/Taittopalvelu Yliveto Oy

Kirjan laji

Muita historiakirjoja

Kunskapens metropol Martti Häikiö

Teos antaa laajan kokonaiskuvan tietokulttuurin kehityksestä Helsingissä eri alojen käännekohtien ja keskeisten vaikuttajien näkökulmasta.

Helsinki 1914-1918 Samu Nyström

Maailmansodan ja Suomen sisällissodan tapahtumat helsinkiläisen kaupunkiyhteisön silmin. Keskipisteessä ovat kriisiajan helsinkiläiset ja heidän jokapäiväinen elämänsä.

Ihminen sodassaTiina Kinnunen – Ville Kivimäki (toim.)

Suomalaisten kokemuksia talvi- ja jatkosodassa.

Unelma kommunistisesta Suomesta 1944-1953Mikko Uola

Jatkosodan jälkeen Suomen poliittinen järjestelmä oli koetuksella. Äärivasemmisto pyrki käyttämään tilannetta hyväkseen johtaakseen maan sosialismiin ja edelleen kommunismiin. Keitä olivat nämä Suomen sosialisoijat?

RyssävihaTimo Vihavainen

Teos valottaa ryssävihaa ja sen rinnakkaisilmiöitä sekä Suomessa että muissa Venäjän naapurimaissa ja vertaa niitä myös Venäjällä vallinneisiin asenteisiin naapureita kohtaan. Kokonaiskuva on sekä yllättävä että hyvin kiinnostava.