Minun Ukrainani Maxim Fedorov

Venäjän hyökkäys Ukrainaan järkytti Maxim Fedorovia, jonka äiti on ukrainalainen ja isä venäläinen. Toukokuussa 2022 Fedorov lähti Kiovaan Ylen pysyväksi toimittajaksi. Siitä lähtien hän on seurannut ukrainalaisten sota-ajan elämää lähietäisyydeltä. Ja nähnyt ukrainalaisten pelottomuuden ja lannistumattomuuden.
Jokaisella ukrainalaisella on sodasta omanlaisensa tarina. Osa niistä on koottu näiden kansien väliin. Fedorov kertoo myös siitä, minkälaista on elää ja tehdä töitä sota-ajan Ukrainassa. Ukrainassa vietetty aika on ollut hänelle myös omien juurien etsimistä tilanteessa, jossa keskenään kamppailee kaksi maata, jotka edustavat kahta identiteetin osaa.
Fedorov kertoo esimerkiksi moskovalaisesta asianajajasta, joka muutti Kiovaan, oppi ukrainan kielen ja puolusti Ukrainan entistä presidenttiä oikeudessa. Venäjän hyökkäyksen jälkeen hän ilmoittautui alueellisen puolustuksen riveihin suojelemaan Ukrainaa synnyinmaaltaan. Tai nuoresta valkovenäläisestä miehestä, joka päätti salaa sukulaisiltaan lähteä taistelemaan Ukrainan vapauden puolesta sekä Itä-Ukrainasta kotoisin olevasta naisesta, joka asuu siirtolaisille tarkoitetussa parakissa ja tekee kaikkensa saadakseen takaisin Donetskiin poliittiseksi vangiksi jääneen miehensä.

 

Kirjan tiedot

Ilmestymisaika: 9/2023, viikolla 35
Sivumäärä: n. 320 s.
Koko: 135 x 215 mm
Sidosasu: Sidottu, kuvaliite
Kirjastoluokka: 32.5
Kovakantisen ISBN: 9789523759565
Sähkökirjan ISBN (epub): 9789523759428
Äänikirjan ISBN: 9789523759435

Muuta: Kansi: Emilia Mensalo/Taittopalvelu Yliveto Oy

Kirjan laji

Muita sotakirjoja

Isä ja poika kaukopartiossaIrja Kortelainen

Isän ja pojan yhteiset kokemukset osasto Marttinan partioretkillä

Kaija Pesosen talvisotaRiitta Liede

Kirja perustuu Petsamon etulinjoilla olleen 16-vuotiaan tytön päiväkirjoihin, jotka kuvaavat joukkosidontapaikan toimintaa ja osasto Pennasen sotatoimia maan pohjoisimmassa kolkassa.

Sotapropagandan valiojoukko 1941–1944Keijo K. Kulha

Uutta tietoa sota-ajan propagandakoneistosta

Asevelisurmat Atso Haapanen

Suomen kenttäoikeuksissa käsitellyt asevelisurmat ensimmäistä kertaa kattavasti yksissä kansissa