Dresden 1945 TäystuhoSinclair McKay

13. helmikuuta 1945 kello 22.03 britit aloittivat Dresdenin pommittamisen, yhden toisen maailmansodan tuhoisimmista hyökkäyksistä.

Ensimmäinen pommihyökkäys tappoi paljon siviilejä, sotilaita ja idästä tulleita saksalaisia pakolaisia sekä tuhosi teitä ja rakennuksia. Seuraavaksi taivaalta satoi palopommeja, jotka muuttivat kadut tulimereksi ja pommisuojat uuneiksi. Kaupungin asukkaat paloivat, paistuivat tai tukehtuivat hengiltä.
Aikaisin seuraavana aamuna yhdysvaltalaiset pommikoneet viimeistelivät työn.

Sinclair McKayn Dresden 1945 on henkeäsalpaava historiateos. Se kuvaa kaupungin elämää hyökkäystä edeltävinä päivinä, kertoo pommitusten kulun hetki hetkeltä ja paneutuu tuhotyön seurauksiin.

Kirjassa tapahtumia kuvailevat myös monet tuota käsittämätöntä tuhoa todistaneet siviilit sekä kaupunkiin määrätyt natsiupseerit.

Miksi sotilaallisesti merkityksetön Dresden hävitettiin aivan sodan loppuvaiheessa? Uuteen arkistomateriaaliin ja silminnäkijöiden kertomuksiin pohjaten McKay valottaa kauhujen öiden ja päivien tapahtumia ansiokkaasti niin inhimillisestä kuin sotilaallisestakin perspektiivistä.

Kirjan tiedot

Ilmestymisaika: 2/2020, viikolla 7
Sivumäärä: 437 s.
Koko: 155 x 210 mm
Sidosasu: Sidottu, suojapaperi, 24-sivuinen kuvaliite
Kirjastoluokka: 90.35
Kovakantisen ISBN: 9789523129924
Sähkökirjan ISBN (epub): 9789523750269

Muuta: Suomennos: Niko Jääskeläinen Kansi: Taittopalvelu Yliveto Oy

Kirjan laji

Muita sotakirjoja

Vakoojat vastakkainSergei Verigin

Teos käsittelee Neuvosto-Karjalan turvallisuuspalvelujen taistelua Suomen erityispalveluja vastaan talvisodassa, välirauhan aikana sekä Suuressa isänmaallisessa sodassa.

Asevelisurmat Atso Haapanen

Suomen kenttäoikeuksissa käsitellyt asevelisurmat ensimmäistä kertaa kattavasti yksissä kansissa

Kannaksen suurtaistelut kesällä 1944 venäläisin silmin Bair Irincheev

Kirja kertoo suurhyökkäyksestä Karjalankannakselle puna-armeijan rivimiehen näkökulmasta, puna-armeijan tavoitteista ja tappioista sekä siitä, millaisina vastustajina suomalaisia pidettiin.

Mannerheim-ristin ritari 9 Eero KiveläJarkko Kemppi

”Ylipäällikkö on pvm:llä 8.9.41 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi kapteeni Eero Olavi Kivelän, joka etulinjan komppanianpäällikkönä rykmentin suorittaessa rajalla läpimurron vahvojen vihollisasemien läpi osoitti suurta henkilökohtaista urhoollisuutta ja myöhemmin rajulla vastaiskulla heitti epätoivoisia läpimurtautumisyrityksiä tekevän vihollisen takaisin tuhoten mm. 9 hyökkäysvaunua.”

Sodassa kuolleet Mannerheim-ristin ritaritHeikki Lehtonen

Heikki Lehtonen on koonnut teokseensa kaikkien vuosina 1941–1945 sodassa kuolleiden Mannerheim-ristin ritarien elämänkaaren, sotatien ja kuolinolosuhteet.