Helsinki 1939 Pääkaupunki ja suuri käänneLaura Kolbe, Samu Nyström ja Henrik Tala

Vuoden 1939 alkaessa Suomen nuori kansakunta oli viimein päässyt vaurastumisen ja kehityksen tielle. Erityisesti tämä näkyi maan pääkaupungissa, jonne oli 1930-luvulla kohonnut liuta uusia maamerkkejä kuten Eduskuntatalo, Postitalo, Naistenklinikka, Lasipalatsi, hotelli Torni – sekä vuoden 1940 olympialaisia varten rakennetut Messuhalli ja Olympiastadion.

Juhlapuheissa korostettiin olympiahankkeen merkitystä – vuonna 1939 tehtävillä valmisteluilla varmistettaisiin, että Suomi voisi näyttävästi astua kansainvälisen huomion keskipisteeseen.

Mitä pidemmälle vuosi 1939 eteni, sitä enemmän elämää alkoivat kuitenkin varjostaa koko Euroopan taivaan synkentäneet pilvet. Olympialaisten sijaan edessä olivat lopulta talvisodan kuukaudet.

Professori Laura Kolbe tarkastelee vuoden 1939 Helsinkiä hallinnon ja kunnallispolitiikan näkökulmasta.

Dosentti Samu Nyström kirjoittaa kaupunkielämän arjesta ja juhlasta seuraten, miten sota lopulta vyöryi vastustamattomasti helsinkiläisten elämään.

Filosofian tohtori Henrik Tala käy läpi kansainvälisen poliittisen murroksen vaiheita päähenkilönään pääministeri A. K. Cajander, joka pyrki luovimaan Suomea odotettavissa olevan suursodan varjosta kohti rauhan väyliä ja samaan aikaan varustamaan maata siltä varalta, että sotaan kuitenkin jouduttaisiin.

Tekstien rinnalla oman tarinansa kertoo läpi kirjan kulkeva kuvitus, historialliset valokuvat vuoden 1939 Helsingistä.

Teos jatkaa Helsinki-kirjasarjaa, jossa on aikaisemmin julkaistu Helsinki 1918 – Pääkaupunki ja sota (2008) sekä Helsinki 1945 – Pääkaupunki ja rauha (2015).

Kirjan tiedot

Ilmestymisaika: 10/2019, viikolla 43
Sivumäärä: 264 s.
Koko: 220 x 220 mm
Sidosasu: Sidottu, läpikuvitettu
Kirjastoluokka: 92.7
Kovakantisen ISBN: 9789523128880

Muuta: Kansi Taittopalvelu Yliveto Oy

Kirjan laji

Muita historiakirjoja

Pietari 1917 Helen Rappaport

Harvinaisiin arkistolähteisiin perustuva teos tarjoaa aiemmin tuntemattoman näkökulman vuoden 1917 vallankumouksen tapahtumiin sellaisina, kuin ne etenivät päivä päivältä ja viikko viikolta. Kertojina ovat Venäjällä asuneet ulkomaalaiset.

Suomalaisten heimosotaretket 1918-1922Atso Haapanen

Laajaan arkistomateriaaliin perustuva teos sotaretkistä, joiden tarkoitus oli suomensukuisten heimojen asuinalueiden irrottaminen Neuvosto-Venäjästä.

Kuka keksi haarukanTarja Tuulikki Laaksonen

Koti pitää sisällään enemmän historiaa kuin osaamme kuvitella. Kirja kertoo, mitkä asiat ovat vaikuttaneet nykyisin niin arkisilta vaikuttavien tavaroidemme kehittymiseen ja yleistymiseen.

Kivi bolševikin kengässä Jukka Seppinen

Laajoihin arkistotutkimuksiin perustuva teos Neuvostoliiton vaikutuksesta Suomen poliittiseen historiaan Venäjän vallankumouksesta aina 1960-luvun rajun radikalisoitumisen aikaan.