Punaisten lyhtyjen Helsinki Prostituutio pääkaupungin historiassa Katja Tikka, Elina Maaniitty ja Iisa Aaltonen

Matka pääkaupunkimme menneisyyden vaietuille kujille, hämäriin porttikäytäviin, bordelleihin ja salakapakoihin.

Kirja käy läpi prostituution historiaa Helsingissä eri aikakausina. Runsaat aikalaiskuvaukset ja tapausesimerkit kertovat ihmisistä paheksutun ja monimuotoisen ilmiön takana.

1700-luvun puolivälissä Viaporin linnoitustyömaa toi kaupunkiin runsaasti uusia asukkaita, ja suuri sotilasväestö kasvatti markkinoita prostituutiolle.
1800-luvun loppua kohden ilmiö eli eräänlaista kokoistuskauttaan. Helsinkiin muutti aina Tukholmasta saakka säätyläismiehiä palvelevia yläluokkaisia prostituoituja. Myös moni Helsinkiin saapunut, tavallisista maalaisoloista tullut nuori nainen ajautui elättämään itsensä seksin myynnillä.
Vaikka kaikkien sosiaaliryhmien miehet vierailivat prostituoitujen luona, yleisintä se oli ylemmissä luokissa ja erityisesti ylioppilaiden keskuudessa.
1900-luvulla sota-ajat lisäsivät prostituution tarjontaa, mutta vuosituhannen loppua kohti ilmiö alkoi jo kadota katukuvasta, kunnes Neuvostoliiton hajoaminen toi Helsingin kaduille prostituutioon uuden aallon.

Kirjan tiedot

Ilmestymisaika: 9/2018, viikolla 38
Sivumäärä: 240 s.
Koko: 170 x 240 mm
Sidosasu: Sidottu, läpikuvitettu
Kirjastoluokka: 42.33
ISBN: 9789523127043
Sähkökirjan ISBN (epub): 9789523127425

Muuta: Kansi Taittopalvelu Yliveto Oy

Kirjan laji

Muita historiakirjoja

Vaaran vuodet? - Suomen selviytymisstrategia 1944-1950Jukka Seppinen

Oliko Suomen itsenäisyys sodan jälkeisinä vuosina uhattuna?

Karl Dönitz ja Kolmannen valtakunnan viimeiset päivätBarry Turner

Teos on paitsi valaiseva henkilökuva natsi-Saksan viimeisestä johtajasta, myös elävä sisäpiirin kuvaus toisen maailmansodan vähän tunnetuista loppuselvittelyistä.

Ihminen sodassaTiina Kinnunen – Ville Kivimäki (toim.)

Suomalaisten kokemuksia talvi- ja jatkosodassa.

KieltolakiJonna Pulkkinen

Kirja esittelee Suomessa olleita erilaisia alkoholirajoituksia kautta maan historian, keskittyen kuitenkin vuosien 1919–1932 kieltolakiin ja sen seurauksiin.