Sisällissodan 1918 unohdetut taistelut Atso Haapanen

Atso Haapasen teos raportoi kansalaissodan alusta ja lopusta, vaiheista, jotka usein unohtuvat kansalaissodasta kertovassa kirjallisuudessa.
Vaikka vasta itsenäistyneen Suomen kohtalo ratkaistiinkin lopulta Etelä- ja Itä-Suomen kaupunkien taisteluissa, olisi valkoisten voitto pitkittynyt ja sota saanut kenties aivan toisen luonteen ilman Pohjois-Suomen haltuun saamista.
Mikäli esimerkiksi Oulu ja Raahe olisivat olleet punakaartien hallinnassa – ja ehkä vielä vahvistettuna paikkakunnilla majailleilla lukuisilla venäläisillä sotilailla – olisivat Pohjanmaan valkoisten joukot jääneet pohjoisessa ja etelässä olevien punakaartilaisten väliin. Lisäksi Tornion ja Kemin valtaaminen mahdollisti yhteydet Ruotsiin ja sitä kautta tarvittaessa muualle Eurooppaan.
Pohjois-Suomen valtaaminen oli valkoisille moraalisesti ja taistelutahtoa nostattavana seikkana aivan keskeinen asia. Pohjoisten alueiden haltuunotto antoi valkoisille uskoa voittaa etelän kaupunkeihin linnoittautuneet punakaartilaiset omin voimin, ilman Saksan tukea. Lisäksi Pohjois-Suomen kaupungeissa olleilta venäläisiltä saatu sotasaalis toi hallituksen joukoille tervetulleen aseavun.
Kirjan toinen osa kertoo Viipurin taistelusta, jonka myötä sodan historiallinen ympyrä sulkeutuu. Viipuri oli erittäin merkittävä kaupunki, sillä sen kautta kulkivat rautatiekuljetukset Pietarista Suomeen. Vaikka Tampere ja lähes muu osa Suomea oli jo valkoisten hallinnassa, taistelivat punaiset Viipurissa henkensä edestä. Valkoiset eivät saaneet kaupunkia helpolla.
Vaikka Viipurin taistelun jälkeen sotaa käytiin vielä itärajalla, oli Viipurin menetys punaisille lopullinen isku, joka varmisti sodan lopputuloksen.

Kirjan tiedot

Ilmestymisaika: 5/2018, viikolla 20
Sivumäärä: 315 s.
Kirjastoluokka: 92
Sähkökirjan ISBN (epub): 9789523126619

Muuta: Kansi: Taittopalvelu Yliveto Oy

Kirjan laji

Muita sotakirjoja

Suomen sotavankileirit 1939–1944Atso Haapanen

Laajaan arkistomateriaaliin perustuva teos kertoo venäläisistä sotavangeista ja heidän kohtaloistaan suomalaisilla sotavankileireillä.

Mannerheim-ristin ritari 9 Eero KiveläJarkko Kemppi

”Ylipäällikkö on pvm:llä 8.9.41 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi kapteeni Eero Olavi Kivelän, joka etulinjan komppanianpäällikkönä rykmentin suorittaessa rajalla läpimurron vahvojen vihollisasemien läpi osoitti suurta henkilökohtaista urhoollisuutta ja myöhemmin rajulla vastaiskulla heitti epätoivoisia läpimurtautumisyrityksiä tekevän vihollisen takaisin tuhoten mm. 9 hyökkäysvaunua.”

Unohdetut sotilaat Jaana Laamanen

Suomen armeijan rivisotilaiden kokemukset sodasta ovat jääneet historiankirjoituksessa liian vähälle huomiolle. Tässä kirjassa kuusi rintamamiestä kertoo sotakokemuksistaan.

Tykistökomentaja eversti Bror KraemerJukka Kyösti

Eversti Bror Kraemer on tykistötiedustelun kehittäjä ja tulisuunnitelmatekniikan uranuurtaja Suomessa. Kirja pohjautuu aineistoon, joka sisältää merkittävän määrän sodanajan operaatioihin ja tykistötiedusteluun liittyviä alkuperäisiä asiakirjoja sekä ennen julkaisemattomia sodanaikaisia valokuvia.

YönoidatLjuba Vinogradova

Vuonna 1941 perustettiin puna-armeijalle hävittäjärykmentti 586 sekä pommittajarykmentit 587 ja 588. Kaikista toisessa maailmansodassa taistelleista lentorykmenteistä nämä kolme erosivat siinä, että niiden jäsenet olivat kaikki naisia.