12.2.1942 suomalainen kaukopartio-osasto teki yllätyshyökkäyksen Karjalan rintaman selustavaruskuntaan Petrovski Jamissa. Tätä sissi-iskua on Suomessa ja Venäjällä arvioitu hyvin eri tavoin.
Suomen sotahistoriassa iskua Petrovski Jamiin pidetään jatkosodan kenties onnistuneimpana kaukopartio-operaationa. Päämajan alaisuudessa toimineista kaukopartioryhmistä ja Laguksen jääkäreistä kootun sadan sotilaan ryhmän tehtävänä oli edetä Petrovski Jamin sotilaskylään, tuhota se ja palata Äänisen yli takaisin. Huolellisesti suunniteltu ja tehokkaasti toteutettu sissiretki oli menestys, ja huoltokeskuksen tuhoamisen merkitystä pidetään kiistattomana.
Venäjällä Petrovski Jamin tapahtumat kuvataan lähinnä sotarikoksena. Tutkija Pjotr Repnikov väittää, että suomalaiset sotilaat tuhosivat tarkoituksella myös alueella olleen kenttäsairaalan nro 2212. Tahallinen hyökkäys sotilassairaalaan olisi yksiselitteisesti vuoden 1929 Geneven yleissopimuksen vastainen.
Tässä teoksessa Pjotr Repnikov ja Bair Irincheev käsittelevät Petrovski Jamin tapahtumia sekä venäläisten että suomalaisten lähteiden valossa.
Repnikov on koonnut aineistonsa mm. Venäjän armeijan sotilaslääketieteen arkistosta. Irincheev on puolestaan perehtynyt suomalaisiin arkistolähteisiin ja Suomessa aiheesta kirjoitettuun materiaaliin. Lukija tehköön johtopäätöksensä siitä, mikä on lopullinen totuus.
Ilmestymisaika: | 10/2013 |
Sivumäärä: | n. 350 s. |
Koko: | 148 x 210 mm |
Sidosasu: | sidottu, kuvaliite |
Kirjastoluokka: | 92.73 |
ISBN: | 9789524927963 |
Sähkökirjan ISBN: | 9789524928205 |
Muuta: Kansi Taittopalvelu Yliveto Oy
Vuonna 1940 Puolan maanalainen vastarintaliike halusi tietää, mitä vastikään avatussa Auschwitzin keskitysleirissä tapahtui. Puolan armeijan upseeri Witold Pilecki ilmoittautui vapaaehtoiseksi hengenvaaralliseen tehtävään.
Atso Haapasen teos raportoi kansalaissodan alusta ja lopusta, vaiheista, jotka usein unohtuvat kansalaissodasta kertovassa kirjallisuudessa.
Vehviläisen elävästi kirjoittama sotapäiväkirja tuo valoa sodan tapahtumiin aliupseerin näkökulmasta.
Heikki Lehtonen on koonnut teokseensa kaikkien vuosina 1941–1945 sodassa kuolleiden Mannerheim-ristin ritarien elämänkaaren, sotatien ja kuolinolosuhteet.
Runsaasti piirroksia, valokuvia sekä taktiikka- ja taistelukarttoja sisältävä teos vertailee havainnollisesti talvisodassa vastakkain olleiden suomalaisten ja neuvostosotilaisen valmiuksia, varustelua ja taistelutahtoa.