Kun presidentti Koivisto esti Karjalan palauttamisen Jukka Seppinen

Karjalan menettäminen syksyllä 1944 oli kova isku Suomelle. Välittömästi rauhanteon jälkeen Suomessa alkoikin toiminta Karjalan palauttamiseksi. Poliittisia puheita pidemmälle asiat eivät kuitenkaan edenneet, ja vuosikymmenien kuluessa haave Karjalan saamisesta takaisin alkoi hiipua.
Asiassa tapahtui kuitenkin uusi ja odottamaton käänne, kun NKP esitti kesällä 1990, että se voisi luovuttaa Karjalan Suomelle. Taustalla vaikutti myös Venäjän halu päästä eroon Viipurista, sillä vallattu alue oli pahasti rappeutunut eikä resursseja korjaamiseen ollut. Näin Suomelle tarjoutui yllättäen ainutlaatuinen mahdollisuus Karjalan palauttamiseen.
Suomen valtiojohto suhtautui kuitenkin Kremliin tarjoukseen penseästi. Presidentti Koiviston vastarinta johti asian venymiseen ja mutkistumiseen. Myös ulkoministeri Paavo Väyrynen vastusti asiaa.
Seuraavaksi presidentiksi nousi Ahtisaari. Vaikka hän kannatti Karjalan palauttamista, aikaa oli menetetty. Putinin noustessa valtaan 2000-luvun alussa tilanne oli vaikeutunut entisestään.
Jukka Seppinen selvittää perusteellisesti, mitä asiassa tapahtui 1990-luvun alussa. Millainen on Karjala-kysymyksen historia? Miksi presidentti suhtautui Karjalan palauttamiseen niin penseästi? Mikä oli diplomaatti Jukka Seppisen rooli näissä tapahtumissa? Seppinen perustaa tutkimuksensa runsaaseen lähdemateriaaliin, mm. Karjalan liiton Ja YLEn arkistoihin.

Kirjan tiedot

Ilmestymisaika: 5/2019
Sivumäärä: n. 300 s.
Koko: 148 x 210 mm
Sidosasu: sidottu
Kirjastoluokka: 92
ISBN: 9789523128040
Sähkökirjan ISBN: 9789523128422

Muuta: Kansi Taittopalvelu Yliveto Oy

Kirjan laji

Muita historiakirjoja

Homo europaeusKarin Bojs

Ainutlaatuisen mukaansatempaava, 54 000 vuotta kattava tarina eurooppalaisten alkuperästä, DNA:sta ja sukututkimuksesta. Teos sai Ruotsin arvostetuimman kirjallisuuden alan tunnustuksen, August-palkinnon, vuoden 2015 parhaana tietokirjana.

Oodi sivistykselleSamu Nyström

Helsingin työväenopiston satavuotishistoriikki

Churchillin kolmas maailmansotaJonathan Walker

Kun pääministeri Winston Churchill 8.4.1945 ilmoitti radiopuheessaan Saksaa vastaan käydyn sodan viimein loppuneen, hänellä oli mielessään jo suunnitelma, joka toteutuessaan olisi merkinnyt uuden sodan aloittamista.

Tie Tali-IhantalaanAntti Nieminen

Autenttinen sotakuvaus ja nuoren miehen kasvutarina.

KotiryssätHeikki Saari

Mitä ja keitä olivat kotiryssät? Ohjailivatko he suomen sisäpolitiikkaa? Syyllistyivätkö kotiryssän hyysääjät maanpetokseen tai vakoiluun? Heikki Saaren teos valottaa näitä ja monia muita kauan vaiettuun ilmiöön liittyviä kysymyksiä.